keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Tuikkulyhdykkö

Pienesti rikkinäisistä laseista voi tehdä kynttelikön ...tai tuikkulyhdykön (he-hee, nythän mä teen ite sanatkin).

Kristalleja, "kristalleja" ja rautalankaa.
Tankona on hajonneen metallirunkoisen puutarhakeinun
kannatin, mutta tarkoitukseen käy vaikka harjanvarsi.

Hieman kolhiintuneita laseja ei meidän perheessä ole tarvinnut metsästää kirpparilta, mummon tiskaustyyli ei nimittäin tunne armoa :) Saimilla on tekemisissään usein samaa menoa ja meininkiä. Siinä vesi roiskuu, kun pidetään mökkitiskaustalkoita kolmen naissukupolven voimin.


Saimi on nopealiikkeinen (aina silloin kun ei pitäisi) ja omatoiminen, eikä kaipaa neuvoja. Ekoilla tiskauskerroilla Saimin ollessa 3-vuotias tuli jotain sählinkiä ja korotin hieman ääntäni esittäessäni toiveen, että neiti kysyisi luvan ennen kuin toteuttaa mitään ideoitaan. Saimi vastasi rauhallisesti, että joo ja äiti vois kysyä luvan ennen kuin alkaa huutaa...


Lyhydykkö roikkuu mökin kesäkeittiön katossa.

Juhannukseksi mökille... :) Hyvää juhannusta kaikille!

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Näkyy tähtiä

Siskoni hurahti netistä löytämäänsä tähtikaulakoruun, jolla oli hintaa rapiat 200 euroa. Muistutin, että näppärä tyttö tekee korun itse.

Niinpä se näppärä tyttö tilasi tähtiä netistä ja askarteli myös mulle "melkein 40-v. -lahjan".


Ihana uusi lempikoruni :)

Tämä on kyllä hienompi kuin esikuvansa. Toinen tähti on hopeaa ja toinen Swarowski-kristallia.

torstai 16. kesäkuuta 2011

Virkattu ruusu

Toissa ystävänpäivänä tein ystävieni tyttölapsosille lahjoiksi pieniä virkattuja ruusuja. Niitä voi käyttää somistamaan melkein mitä vain: pipoa, takkia, paitaa, kassia tai vaikka jotain sisustustekstiiliä. 

Tanja lainaili tyttärensä ruusua ja tilasi lopulta itselleen isomman. Tein Tanjalle talviruusun paksusta valkoisesta langasta.


Paksusta langasta virkatun ruusun keskikohtaa ei saa
kokonaan umpeen, hakaneula pilkistää reiästä.
Reiän voi peittää esim. napilla.
Tanjan ruusuun en nappia laittanut, koska en löytänyt
riittävän neutraalia nappia, joka sopisi mihin vain
- kun en tiedä missä Tanja ruusua aikoo käyttää.

Ruusu on melko helppo tehdä ja siihen menee vain vähän lankaa, joten se sopii muista tekeleistä jääneiden langanjämien hyödyntämiseen.

Virkatun ruusun ohje



Jos et muista miten mikäkin silmukka tehtiin, katso Viivin virkkausnetin kuvalliset silmukkaohjeet.
  1. Kierrä lankaa kaksi kierrosta vasemman käden etusormen ympärille ja tee langan ympärille ensimmäinen silmukka. Ruusu aloitetaan aloitussilmukkaketjun sijaan langankierrolla, jotta keskelle jäävän reiän voi kiristää langan päästä vetämällä pienemmäksi tai kokonaan umpeen.
  2. Tee lankaan 8 kiinteää silmukkaa aloitussilmukan lisäksi ja liitä yhteen piilosilmukalla.
  3. Virkkaa 5 kolmen ketjusilmukan kaarta ja liitä ne joka toiseen edellisen kerroksen kiinteään silmukkaan piilosilmukalla.
  4. Tee kaariin terälehdet: kiinteä ketjusilmukka, ketjusilmukka, puolipylväs, pylväs, puolipylväs ketjusilmukka ja kiinteä ketjusilmukka.
  5. Siirry piilosilmukoilla ensimmäisen terälehden takapuolelle. Seuraavan terälehtikerroksen kaaret tehdään ensimmäisen kerroksen vapaaksi jääneisiin kiinteisiin silmukoihin.  Kaariin virkataan 4 ketjusilmukkaa.
  6. Terälehdet virkataan samoin kuin ensimmäiset terälehdet, mutta pylväitä tehdään keskelle 2.
  7. Kolmannen terälehtikerroksen kaaret kiinnitetään edellisen kerroksen terälehtien keskelle taakse. Siirry sinne piilosilmukoilla. Kaariin tehdään 5 ketjusilmukkaa ja ne kiinnitetään piilosilmukoilla.
  8. Terälehdet virkataan jälleen samoin kuin edeltävät, mutta keskelle tehdään 3 pylvästä.
  9. Kerroksia voi tehdä pari lisää, jolloin ohuellakin langalla saa hieman isomman kukan. Kaariin täytyy vain lisätä joka kerroksella ketjusilmukka ja terälehtiin pylväs.
  10. Lopuksi aloituslanka kiristetään ja langat päätellään. Ruusun taakse voi ommella hakaneulan.
  11. Jos haluat tehdä ruusuun myös vihreän lehden, sen ohje löytyy orvokkien virkkausohjeesta.

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Orvokkikortteja

Tein toukokuussa päivänkakkarakortteja, kunnes kyllästyin kakkaroihin ja aloin virkata orvokkeja.

Päivi-mummun nimpparikorttiin tuli pari
valkoista varrellista orvokkia.
(Kylläpä liimaroiske näyttää sievältä... Mulla ei ole
edelleenkään kuvankäsittelyohjelmaa, pahoittelut)



Olen liimaillut virkattuja kukkia Tikkurilan värimalleihin (leikkaan nuo tekstit pois) ja mallit korttipohjiin. Tulipa siis tähänkin aiheeseen jotain kierrätettyä...


Ihania värejä...

Piia järjesti naisten saunaillan mökillään ja vein sinne helmisudenkorennon, jonka voi ripustaa vaikka ikkunaan, ja orvokkikortin.


Virkatun orvokin ohje

Jos et muista miten mikäkin silmukka tehtiin, katso Viivin virkkausnetin kuvalliset silmukkaohjeet.
  1. Virkkaa kaksi ketjusilmukkaa, joista ensimmäiseen noin 12 kiinteää silmukkaa. Tee tämä kerros keltaisella, jos haluat orvokkeihin keltaisen keskustan.
  2. Virkkaa päällekkäin tulevat terälehdet niin, että poimit edelliseltä kerrokselta ensin silmukan etuosan ja seuraaviin lehtiin silmukan takaosan.
  3. Virkkaa terälehti näin: kaksi ketjusilmukkaa, pylväs samaan edellisen kerroksen silmukkaan, kaksi pitkää pylvästä samaan edellisen kerroksen silmukkaan kaksi kertaa, pylväs, kaksi ketjusilmukkaa, jotka liitetään kiinteällä ketjusilmukalla samaan edellisen kerroksen silmukkaan kuin edellinen pylväs. Takana olevissa terälehdissä voi käyttää pitkässä pylväässä kolmea langankiertoa, jotta niistä tulee hieman isompia kuin etummaista.
  4. Virkattuasi 5 terälehteä, voit joko päätellä langan ja tehdä erillisen varren tai katkaista ja siirtää silmukan kääntöpuolelle ja jatkaa lehden virkkaamista vihreällä langalla.
  5. Orvokin varsi virkataan näin: Tee ketjusilmukoita esim. 14 ja tee lehti virkkaamalla alusta kahdeksanteen silmukkaan kiinteä ketjusilmukka. Jatka ketjusilmuikoiden virkkaamista esim. 8 ja ala virkata kiinteillä ketjusilmukoita vartta alaspäin. Tee toinen lehti sopivaan kohtaan vastaavasti kuin edellinen ja jatka kiinteitä silmukoita varren tyveen.
  6. Lehti virkataan näin: 8 ketjusilmukkaa, kiinteä ketjusilmukka toiseksi viimeiseen silmukkaan, kiinteä silmukka, puolipylväs, pylväs, pylväs, puolipylväs, ketjusilmukka, joka kiinnitetään ensimmäiseen ketjusilmukkaan kiinteällä ketjusilmukalla. Sitten ketjusilmukkaketjun toiselle puolelle virkataan samat käänteisessä järjestyksessä ja lanka päätellään lehden kärkeen.

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Ärtsyetanat

Kolmen isosiskon, Saagan, Linnean ja Saimin muodostama anarkistitiimi kutsuu itseään Ärtsyetanoiksi. Tiimi sai kesäkokoontumisen yhteydessä maskotit.


Ärtsyn värisiä etanoita.

Sisarusparvien ainoa sekä iso- että pikkusisko, Aava, sai söpön etanan.




Etanat on tehty Supersöpöt maskotit -kirjan kuvien innoittamana, ohjetta en edelleenkään pysty seuraamaan. Luin sen kyllä, mutta tein omat sovellukseni. (Ks. myös edelliset maskotit.)

Söpön etanan kuori on virkattu samalla tavalla kuin kirjassa, ärtsyetanoiden kuori onttona käppyränä, joka on ommeltu tiiviiksi ja täytetty osittain. Näin siksi, että etanat on tehty suht ohuesta langasta, eikä se toimi kuoressa, spiraalikuvio ei erotu riittävästi. Valkoisesta löytyi samanväristä paksua lankaa, jossa spiraalikuvion sai helposti näkyväksi.


Virkatun etanamaskotin ohje


Jos et muista miten mikäkin silmukka tehtiin, katso Viivin virkkausnetin kuvalliset silmukkaohjeet.
  1. Aloita virkkaus hännästä.
  2. Tee vartaloa varten levennykset ikään kuin kolmelle sivulle, jotta etanan "pohjasta" tulee mahdollisimman tasainen.
  3. "Kaulan" kääntyminen ylöspäin tehdään virkkaamalla yläpuolelle vuorokerroksin piilosilmukoita ja kiinteitä silmukoita ja alapuolelle puolipylväitä.
  4. Ompele silmät ja suu ja täytä etana, kun pääset otsaan asti.
  5. Virkkaa sitten sarvet: 6 ketjusilmukkaa, 4-5 kiinteää silmukkaa toiseksi viimeiseen ketjusilmukkaan ja kiinteillä ketjusilmukoilla takaisin.
  6. Sarvien jälkeen kavenna pää umpeen.
  7. Kuoren voi virkata paksummalla langalla (kuten söpöllä etanalla) litteäksi palloksi. Silmukat virkataan edellisen kerroksen silmukan "takareunaan", jotta spiraalikuvio tulee näkyviin.
  8. Jos kuoresta haluaa raidallisen kuten ärtsyetanoilla, virkkaa putki, jonka toisella puolella on vuorokerroksin piilosilmukoita ja kiinteitä silmukoita ja toisella puolella puolipylväitä. Käppyrä täytetään osittain ja ommellaan umpinaiseksi kiemuraksi.

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Äitiyspakkauslaatikosta pinnasänkyyn

Hurjan ruokahalunsa siivittämänä Senni kasvoi jo ulos varasänkynä käytetystä äitiyspakkauslaatikosta. Äitiyspakkauslaatikon reunasuojus sai uuden elämän mökillä pinnasängyn reunuksena.

Purin suojuksesta yhden pystysauman ja ompelin lisää tilkkuja jonon jatkoksi pinnasängyn ympärysmitan verran. Väliin sentin paksuista vaahtomuovia 20 cm korkea siivu. Alareunan ompelin yhteen. 

Isin mummolan vintiltä löytyi Sennille mökkisänky.

Sisäpuolelle jätin taas yksiväriset tilkut, ulkopuolella on ruutua ja raitaakin. Tämä on osoittautunut Sennin kanssa toimivaksi ratkaisuksi, sillä kuvioiden katselu tuntuu karistavan unihiekat silmistä. Aluslakanan kuviotkin olivat todella mielenkiintoisia...

Äiti erehtyi ompelemaan vanhasta pussilakanasta
liian mielenkiintoisen aluslakanan masullaan nukkujalle.

Tähän mökkiversioon en tehnyt mitään nauhoja tai muita kiinnityssysteemejä, survoin vaan alareunan patjan ja sängyn väliin. Vaahtomuovi on sen verran jämäkkää, että pysyy suurin piirtein paikallaan. Sitten kun vauva oppii kiskomaan sen irti, pärjätään varmaan jo ilman pehmikkeitä.

Reunuskankaan seuraava etappi on tilkkutäkissä. Puran suojuksesta muutamat saumat, laitan vaahtomuovin kaappiin odottamaan muuta tarvetta ja ompelen taas lisää tilkkuja entisten jatkoksi...

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Mökkisitteri

Senni-vaavi kasvaa niin hurjaa vauhtia, että soseita on jo kuukauden ajan syöty kaksi kertaa päivässä. Kun vauva ei osaa istua, on lusikkaruuan suukkuun lappaaminen helpointa sitterissä.

Laitoin kirpparifriikit mummon ja papan asialle ja saatiin mökillekin sitteri edullisesti. Rumahan se on kuin mikä, joten jotain sille oli tehtävä...


voi kamala...

Mummo antoi kaksi istuintyynynpäällistä, joille ei keksinyt paikkaa. Ratkoin toisesta vetoketjun ja solmimisnauhat pois. Näin sen sai pujotettua selkänojaan ja siten myös sitterin näkyvän takaosan piiloon. Vetoketjun ja nauhat ompelen sitten joskus takaisin, joten päällistä voi käyttää myöhemmin alkuperäiseen tarkoitukseensa.

Harmaa runko on kivan säyseä.

Sitterin istuinosan päälle laitoin toisen päällisen ja sidoin sen sitterin runkoon kiinni. Toisen päällisen vapautuneet solmimisnauhat vaihdoin "turvavöiden" tilalle. Koska mökillä ei ole ompelukonetta, olen toistaiseksi kiinnittänyt ne runkoon solmuilla.

Senni tyytyväisenä uudella ruokinta-asemallaan :)
Sohva taustalla on suojattu mustikkapukluilta vanhalla sängynpeitolla.
Sitteri ei tällaisenaan täytä kaikkia turvastandardeja, mutta sitä käytetään vain syöttämisen ajan. Toistaiseksi Senni ei juuri ole syödessä venkoillut ja kiemurrellut, koska soseet maistuu niin hyviltä. Ja mökillä on äidin, isän ja siskon lisäksi muitakin jonottamassa sylihetkeä :)

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Ranne- ja korvakoruja

Rannekoruja askarreltiin Saimin kanssa viime syksynä uusista ja kierrätetyistä helmistä. Tässä lisää satoa.

Tämän kierrätyskorun käyttämiseen tarvitaan assistentti,
joka solmii satiininauhan kiinni. Metallihelmet ovat
melko massiivisia ja koru painaa aika paljon.
Silti yksi lempparikoruistani.
Setti pienistä helmistä.


Klassista helmiäishelmistä, metallihelmistä ja helmihatuista.
Saimin pujottelema Sinikan nimpparilahja.
Helmet kierrätettyjä.

Kun purin isoja korvakoruja, nämä "ripustimet" jäivät yli.
Löysin Sinellistä kivat kimaltavat riipukset niihin, 1 e / kpl.