torstai 26. maaliskuuta 2015

Onko koolla väliä?

Pääsiäinen lähestyy ja asiaton munapostaus on paikallaan. Maila ehdotti askartelukerhon aiheeksi munanneulontaa Arnen ja Carloksen opeilla.


Niinpä mäkin kaivoin esiin sukkapuikot ja etsin hiven pörröistä ja klönttistä 80-luvun efektilankaa, jossa neuletaidon puutteet ei erotu niin selkeästi. Mitään kuvioita en kuvitellutkaan tekeväni. Kovin pitkälle munahommissa ei kokoontumisessa päästy, taisi taas aikaa hurahtaa enemmänkin ulkokäsityöllisiin asioihin... esim. Sinikan tekemiin herkkuihin...


Vaikka periaatteessa tehtiin kaikki samalla ohjeella, mun muna lähti jo alkuvaiheessa huikeaan kasvuun. Neuloin homman loppuun kotona ja tein kavennukset ihan omasta päästäni; joka kerroksella ja joka puikolla yksi silmukan vähennys sattumanvaraisesta kohdasta keskeltä.


Tyhjänä muna näytti aika surkealta, mutta saatuaan reilusti vanua sisäänsä siitä tulikin ihan munan muotoinen.


Ison munan muotoinen... Taustalla muutama vuosi sitten huovuttamani munat, pienempi on kananmunan kokoinen...

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Sohva nukkekotiin



Saimin valkoisilla kissoilla on koti vitriinikaapissa, josta Saimi viskasi kirjat ulos innostuttuaan nukkekotien rakentelusta. Valkoisten kissojen kodissa on enimmäkseen valkoista ja sinistä. Tähän kotiin tarvittiin sohva ja se oli tehtävä itse, koska valmiit nukkekotien sohvat olivat ihan väärän värisiä - ja koska ite on kiva tehdä :)

Saimi teki myös huonekasvin vihreästä paperinarusta. Varret tungettiin isoon lasihelmeen, joka pysyy itsekseen pystyssä. Äitikisulle Saimi teki coctail-tikuista ja lankakerän näköisistä napeista kutimet.

Sohva tehtiin yhdessä pienestä pahvilaatikosta, isin vanhasta pieniruutuisesta paidasta ja ohuesta superlonlevystä, tälviisii:





tiistai 17. maaliskuuta 2015

Lundby-nukkekodin pintaremppa valmis




Saimin saaman 70-luvun Lundbyn remontti on valmis ja Sylvanian-kisuperhe on päässyt muuttamaan sukulaisten nurkista omaan kotiin. Ei tästä nyt aivan uuden veroista tullut, mutta sekä kisuperhe että sisustaja vaikuttavat erittäin tyytyväisiltä. Lundby kestänee leikkejä vielä seuraavatkin 40 vuotta.

Remontti aloitettiin taikasienellä, jolla putsattiin pysyvästi kellastuneet muovireunukset liasta ja kynänjäljistä. Sitten ne teipattiin ja talo maalattiin ulkoa Sennin huoneen remontista ylijääneellä vaaleanpunaisella maalilla ja sisältä valkoisella.

Molemmat maalit olivat vesiliukoisia ja hajuttomia sisämaaleja. Ulkoseinien paperipinta hieman kupruili märkänä, mutta oikeni aina kuivuttuaan. Jokainen pinta maalattiin 4 kertaa, mutta siitä huolimatta mustan tussin jäljet kuultavat läpi paikoin lattiassa. Niiden peittämiseen meillä on tekeillä mattoja.

Lattioihin harkittiin värillistä kontaktimuovia, mutta pelkäsin, etten saa sitä asennettua siististi, joten päädyttiin maalaamaan myös lattiat. Myös yläkerran oranssi ja ruskea kokolattiamatto, jota ei saanut rapsuteltua irti. Se imi maalia aika tavalla, mutta siihen tuli aika hauska sementtimäinen, rouheahko mutta tasainen pinta.



Uudistuneen talon Saimi sisusti etupäässä puunvärisillä Sylvanian-kalusteillaan - tosin kolmosvauvojen nurkkaukseen tuli myös pastellisävyjä. Turkoosi-pinkin pallon Saimi on tehnyt kevyestä helmimassasta, jolta viime kesänä kokeiltiin vähän erikoisempiin nukkekodin kalusteisiin ja josta tuli tyttöjen suosikkiaskartelumatskua.

Virkatun vauvan kantokopan Saimi vaati nähtyään sellaisen superihanassa Ripaus tunnelmaa -blogissa. Tein tähän vähän kuomua. Ruskea lelukori virkattiin Saimin kanssa yhteistyössä.

Talon pihalla oleva lampi lumpeenlehtineen on tehty koulussa osana isompaa projektia. Värilliset paperit on laminoitu ja niihin on sipaistu hieman kimalleliimaa.


perjantai 6. maaliskuuta 2015

Remontoijan unelma

Saimin ja Sennin Sylvanian Families - ja nukkekoti-innostus jatkuu edelleen. Saimi sai juuri luokkakaverinsa Helmin äidin vanhan 70-luvun Lundby-nukkekodin, joka oli menossa roskikseen. Todellinen remontoijan unelma... tähän on tulossa totaalinen pintaremontti.

 
Saimin Sylvanian kissaperhe on tutustumassa uuteen kotiinsa. Vaikuttaa siltä, että perheen äiti ei ole kovin ihastunut kohteeseen :)



tiistai 3. maaliskuuta 2015

Myboshi Nemuro



Saimi toivoi, että tekisin myös isille uuden pipon, jotta sen kanssa kehtaa lähteä ihmisten ilmoille (nyt tää sitten alkaa...) Joten virkkasin Myboshi-kirjan ohjeen mukaan miehelle Nemuro-pipon. Se alkoi heti käyttää sitä! Ehkä palkitsen sen samasta langasta neulotulla kaulaliinalla :)

Nemuro virkataan spiraalina ja puolipylväillä - superhelppoa ja nopeaa.

Lankojen lisäksi pipoihin on saatavilla "tuotemerkkejä", joissa lukee My selfmade boshi. Tähän pipoon olis kyllä pitänyt laittaa merkki, jossa lukee My wife made this boshi.