sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Barbie-kakku - viisi vinkkiä hermoromahduksen välttämiseen


Leivoin Sennin 4-vuotissynttäreille Barbie-kakun. Vaikka en valitettavasti ole keittiöihmisiä, tällaiseen syötävään askarteluun saatan kerran pari vuodessa innostua. Vaikka kakku on vähän muhkurainen ja muutenkin kotikutoisen näköinen, oon siihen varsin tyytyväinen - kaikki kolme- ja neljävuotiaat prinsessat nimittäin halusivat ehdottomasti ekaksi maistaa kakkua.

Tällä kertaa kakun tekeminen oli huomattavasti helpompaa kuin aikoinaan Saimille vastaavaa kyhätessä. Ja kakku oli ihan syötävääkin. Sain etukäteen neuvoja ja välineitä lainaksi mestarileipuri Hannalta ja kertailin vielä erilaisista blogeista.

Tässä viisi vinkkiä, joiden avulla voi välttää hermoromahdusten sarjan Barbie-kakun tekemisessä:
  1. Tee kääretorttulevy, unohda kuivakakkuvuoka+täytekakkuvuoka-yhdistelmä. Mä tein Kinuskikissan unelmatorttulevyn kaksinkertaisena syvälle pellille.
  2. Kokoa kakku pyöreäpohjaiseen kulhoon. Levyn leikkaaminen sopivan kokoisiksi pyörylöiksi tuotti mulle ensin vähän päänvaivaa, kunnes keksin käyttää apuna erikokoisia pyöreitä muovirasioiden kansia. Sovittelin niitä ensin kulhoon ja leikkasin sitten levyä niiden mukaan isosta alkaen. Sain pellillisestä neljä erikokoista kiekkoa, kun kulho oli sopivasti enemmän syvä kuin leveä.
  3. Täytä kakku kreemillä, joka on kermavaahtoa tukevampaa, näin sille saa korkeutta. Mä käytin Dr. Ötkerin vadelmamoussejauhetta, joka vispataan maitoon. Tuli oikean väristä (vaaleanpunaista tietty) ja eikä litistynyt ja karkaillut kakkukiekkojen välistä.
  4. Käytä valmiiksi värjättyjä sokerimassoja, älä värjää massaa itse. Massan värjääminen tekee sen vaikeasti käsiteltäväksi - tämä on koettu toissa vuonna ja todella pitää paikkansa. Massasta tulee etenkin nestemäisillä elintarvikeväreillä tosi tahmeaa, vaikka väriä käyttäisikin vain tipan. Valmiiksi värjätty kauliutui hyvin, eikä tarvittu paketillista tomusokeria sen taltuttamiseen.
  5. Käytä kakkubarbitikkua oikean kilometrikoipisen barbin sijaan. Sain Hannalta lainaksi nuken, jolla oli alavartalon tilalla pelkkä tikku. Oli aikas paljon helpompi tökätä valmiiseen hamoseen tikku kuin kokonainen barbie, jonka lantio on vyötäröä leveämpi. Parasta tikussa on kuitenkin se, ettei itse kakusta tarvinnut tehdä about 30 cm korkuista. Kakkuhan painuu tekemisen jälkeen jonkun verran kasaan ja Barbie alkaa pahimmassa tapauksessa vilauttaa lantionseutuaan juuri ennen tarjoilua...

perjantai 23. tammikuuta 2015

Sennin timanttirasiat

Senni sai joulun alla niin mieluisan nimipäivälahjan, että avattuaan paketin varmisti, onko nää mulle _ikiomaksi_ ja lähti sitten saman tien askartelemaan. Color Kids -paketista löytyi pieniä pahvirasioita, "timantteja" ja kimalleliimoja, joissa oli erilaisia hileitä.



Hileliimoja jäi vielä muihinkin askarteluihin, joista lisää lähiaikoina...

torstai 15. tammikuuta 2015

Paperirasiat




Askartelin erinnäisten sidosryhmien joululahjoiksi nuottipapereista, pitsistä, satiininauhoista ja enkelikiiltokuvista tehtyjä mantelituutteja. Ihan kaikille näin romantillisesti paketoitu lahja ei oikeastaan sovi, joten pakkasin muutamalle tyypeille mantelit yms. vanhasta Victor-valokuvalehdestä taittelemiini rasioihin.

Sain Sinikalta tällaisen rasian jo kauan sitten, mutta vasta nyt ehdin kokeilla sen tekemistä itse. Sinellin blogista löytyy selkeä kuvallinen ohje. Helppoa ja kivaa, melkein jäin koukkuun...

torstai 8. tammikuuta 2015

Nalle-enkeli Rasmukselle



Saimi ompeli uudelle vauvaserkulle suojelusnalle-enkelin ristiäislahjaksi. Isosisko Rebekka sai aiemmin tyttöenkelin, mutta Saimin mielestä sellaista ei voinut pojalle tehdä - toisaalta poikaenkelinkin tekeminen tuntui mahdottomalta ajatukselta.

Saimi piirsi ensin kaavan ruutupaperille, leikkasi ja kiinnitti sen Isin vanhaan kauluspaitaan, leikkasi kankaan ja ompeli koneella. Korvat Saimi teki erikseen ja mä neulasin ne oikealle kohdalle ennen pääsauman ompelua. Siivet Saimi ompeli ja täytti erikseen ja mä ompelin ne käsin nallen selkään.

Saimi piirsi nallen kasvot ja mä ompelin ne. Lopuksi Saimi punasi vähän korvia ja poskia puuvärillä. Päätekijä oli lopputulokseen lopulta tyytyväinen, vaikka useamman päivän kestäneen matkan varrella kokikin epätoivon hetkiä.




Kortti tehtiin monta vuotta sitten Sinikan ja Mailan kanssa tehdyn paperin päälle. Tässä paperissa on rei'ityssilppua seassa, toisiin laitetettiin kesällä kerättyjä ja prässättyjä kukan terälehtiä.

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Lisää lumihiutaleita

Helsinkiin satoi ohut lumikerros yöllä, jee! Kaikki näyttää taas kauniimmalta.

Eka blogipostaukseni neljä vuotta sitten liittyi virkattuihin lumihiutaleisiin. Nyt tein niitä lisää joihinkin joulupaketteihin ja itselle kuuseen, mutta tällä kertaa käytin valmiita ohjeita. Eka malli on viime vuoden Kotiliedestä ja toinen vanhasta käsityölehdestä.



Huomasin jälleen kerran, ettei tällainen ohjeen mukainen sarjatuotanto oikein sovi mulle, se on enemmän väsyttävää ja puuduttavaa kuin virkistävää. Jos vielä joskus virkkailen hiutaleita, teen ne taas erilaisiksi ja suunnittelen mallia virkatessa, se on innostavampaa.

Sarjatuotantohiutaleet matkalla sykeröläjästä kuuseen:




Seuraavaksi sitten kuusta purkamaan, nyyh. Meillä on kerrankin kaunis ja vahvaoksainen kuusi, enkä ole ollenkaan kyllästynyt siihen vielä :)

torstai 1. tammikuuta 2015

Ovityynystä niskatyynyksi

Harrastelin villakirjontaa joulun alla. Koska jälki ei etenkään näin harrastuksen alkuvaiheessa ole ihan priimaa, ajattelin että kirjailluista villanpaloista voisi ommella vetoa ehkäisevän ovenedustyynyn joululahjaksi palelevaiselle Mummolle.


Mutta Mummon mielestä pötkö oli juuri sopiva niskatyynyksi, joten se päätyikin takaisin sohvalle villaviltin kaveriksi. Villakirjonta oli aika kivaa, joten nyt pitäisi löytää lisää villakankaan paloja...