sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Juhannus mökillä

Juhannusaatto oli ihanan aurinkoinen ja tuulinenkin.


Saimin kanssa somistettiin mökin edessä oleva patio viirinauhalla, jota käytetään aina Saimin päivillä heinäkuussa. Viirinauhoista on postailen joskus lisää.


Mökki on uusi, vaikka äkkiä vilkaistuna vanhalta näyttääkin. Kuistin ja vintin ikkunat ja ovet on kierrätettyjä.


Jään aina mökkimatkalla kyydistä yksityistien alkaessa. Vaihdan keuhkojen kaupunkilaisilman maalaisilmaan ja hurinan korvissa lintujen liverrykseen ja tuulen huminaan. Kerään matkalta kukat mökille. Saimi kävelee nykyisin mun kanssa, kukat yllättäen voittaa auton ohjaamisen isin sylissä :)


torstai 21. kesäkuuta 2012

Aurinkoa ja tuulta

Muutama kesä sitten päätettiin Mailan ja Sinikan kanssa kokeilla betoniaskartelua. Haluttiin hienot raparperinlehtilaatat tai -kulhot, joita oli joka lehdessä silloin.

Mailalla oli muitakin ideoita, jotka onnistui hienosti, Sinikan ja mun raparperikulhoista tuli mahottoman paksuja möhkäleitä. Ne etsii edelleen paikkaansa mökin nurkissa. 

Saimi osallistui innokkaasti betonihommiin ja valoi hiekkamuottiinsa neljä simpukkaa - tai tassuilta ne meistä näyttävät. Kivat tassut sai viran laiturilla peitonpainoina.




Aurinkoista ja tuulista (ettei hyttyset pysy ilmassa) juhannusta kaikille!

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Isoäidin pitsejä

Mulla oli mökkireissulla autolukemisena kirjastosta lainattu Isoäidin pitsejä. Miehen kanssa todettiin taas, että meidän henkisen iän keskiarvo taitaa lähennellä meidän biologista ikää - mies kun uskottelee itselleen olevansa vielä aivan poju :D


Isoäidin pitsien ohjeet oli erittäin selkeitä ja sovelluskelpoisia. Kirjassa on vain kuvat ja piirrosmallit, ei mitään sekoittavia tekstejä. Mä löysin tästä sopivan mallin kahteen verhoon mökille, kuistille ja huussiin.


Meidän mökin huussissa on oven molemmin puolin kapeat korkeat ikkunat, jotka aiheuttaa varmaan vieraille ahdistusta, vaikka vanhojen lasien heijastukset kyllä estää näkemästä sisään. Ikkunat oli isäni varastossa niin kivan näköiset, että halusin ne käyttöön. Niiden takia huussia itse asiassa usein luullaan ensin leikkimökiksi :D

Huussin ikkunoihin tarvitaan siis näkösuojaksi verhot. Aloitin tällaisen klassisen tähtikuvion virkkauksen:


Tähti on helppo tehdä, koska ei tarvitse koko ajan katsoa mitään mallikuvaa. Siinä on kuitenkin virkistävän erilainen keskikohta, ettei ihan heti puudu toistoon. Virkistävän, just joo, erinomainen sanavalinta, kun jutellaan virkkauksesta näin isoäitien kesken... :P


Laskeskelin, että joudun toistamaan kuviota 30 kertaa! Jaksan virkata max yhden tähden päivässä, enkä toisaalta jaksa tehdä koko ajan samaa, enkä edes ehdi virkata joka päivä, joten verhot on valmiina ehkä joskus ens kesänä. Sori vaan kesävieraat...

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Niksulan pikkuaasi

Tein Sennille oman pienen aasikepparin eli aasi-keppihevosen, keppiaasin tai miksikä sitä nyt sanoisi...

Piilomaan pikkuaasi... Pitäiskö virkata vielä olkihattu...

Kivoja aasikepparin malleja en juuri löytänyt netistä, joten piirsin uuden kaavan oikeiden aasien kuvien perusteella. Halusin aasista vähän pullean ja lyhytturpaisen, joten etsin myös varsojen kuvia.


Koon määritti lopulta se, minkä verran raskausaikana venähtäneistä aasinharmaista kotiverkkareistani oli saatavissa irti...


Saimin kepparista tuli hurjan painava, joten kehittelin tähän pari keventävää uudistusta. Pelkän vanun sijaan laitoin täytteeksi vanun sisälle ison superlonpalan. Se on napakkuuteensa nähden kevyempi kuin pelkkä vanu, jota on tungettava kepparin päähän aika paljon ja aika tiukkaan.

Superlonpalaan tein viillon, johon sijoitin kepin sen päähän ruuvattuine pilttipurkin kansineen. Teippasin viillon kiinni ilmastointiteipillä. Tämän kuvittelen jälleen auttavan siihen, että keppi pysyy toisaalta pään sisällä eikä toisaalta tee kuhmua aasin päähän.


Myös harja on nyt kevyempi kuin Sofia-kepparin mattolangasta tehty pitkä harja. Tässä on paitsi pikkuisen mummon vanhoja villamattolankoja langanpäät purettuina auki, myös täydennyksenä seitsemän veljeksen jämiä.


Langat on tässäkin solmittu ketjusilmukkaketjuun, jonka lopuksi ompelin kepparin niskaan. Solmut laitoin hevosenhäntäsolmuina, jotta harja sojottaisi pystyssä.

Korvien sisälle leikkasin mehutölkistä kartonkia, jotta ne pysyvät terhakkaasti ryhdissä alhaalta ylös asti. Tölkin taitosta pystyi käyttämään hyödyksi myös. Korvia ei voi ommella juurestaan suorana, taitosta tarvitaan pitämään korvat pystyssä. Taitettuna lopputulos on myös luonnollisempi, jos sellaista haluaa tavoitella.

 


Tämmönen siitä sitten tuli, kankaan venyvyyden vuoksi huomattavasti pulleampi kuin suunnittelin :)




keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Ruokalappu 2.0

Senni opettelee itse syömään. Sotku on järjetön, ruokaa on välillä hiuksissakin. Nokkamukiin tottuneena se myös kaataa nokattomasta mukista juomat rinnuksilleen, koska luulee voivansa kallistaa mukia jo matkalla suuhun.

Näitähän meillä lähinnä syödään... ja suklaata

 Aiemmin tekemissäni ruokalapuissa on se paha vika, ettei niiden kaukalo pysy jatkuvasti riittävän auki. Niinpä kehittelin parannellun version, joka suojaa myös olkapäitä ja nappaa ammottavaan laariinsa kaikki vapaasti putoavat ruuat ja juomat. Seuraava versio nappaa sitten nekin pöperöt, jotka riiviö viskoo ympäriinsä :D


Kolme pientä parin millin vekkiä riittää pitämään kaukalon 5 cm auki.


Tein ruokalaput kerninpalasta, joka jäi yli vaunuihin tekemästäni kauppakassista. Kangas on tosi laadukasta, kauppakassi on säilyttänyt ryhtinsä useasta pesusta huolimatta.


 Samaa ei muuten voi sanoa äitiyspakkauksessa tulleesta susirumasta retroruokalapusta. Se meni jo parissa pesussa aivan kupruille. Oon ollut todella hämmästynyt huonosta laadusta.

Rasvatun Salaman kuvaaminen on hiukan haasteellista,
useimmissa kuvissa näkyy vain viiruja...

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Jo joutui armas aika

Juuri nyt suvi ei ole kovin suloinen Helsingissä, mutta kesäloma alkoi ja loma on aina loma :)

Saimin ope ja iltiksen tädit lahjottiin kesäloman kunniaksi.

 

Korteissa käytettiin synttäreille askarreltuja sydämiä ja Saimin rautalangasta vääntelemiä kukkia. Kukat on yksittäisversioita Designmuseon näyttelyssä olleesta kuparilankakimpusta. Tein kukkia varten viillot korttiin, jotta kortin saaja voi myös ottaa kukan talteen.



Korttiin liitettiin myös lahjaksi helmisudenkorento, jossa on hakaneula. Korentoa voi käyttää joko koruna tai vaikka koristeena verhossa. Ks. korennon ohje.