Farkkuessu

Leena-mummu oli ommellut tytöille kivat synttärilahjat. Tässä Saimille farkuista ja vaaleansinisestä unikkokankaasta tehty essu. Taakse solmittava nauha kiertää hauskasti vyönlenkeissä.

Lumimaan tarjoilut

Lumi&jää-synttäreistä selvittiin hienosti, tokaluokkalaisia vieraita hakemaan tulleet vanhemmat ihmetteli, kuinka tänä vuonna ei kuulunut mekkalaa ulos asti kuten aina aiemmin... Kerrankin keksittiin riehumista ja desibelejä hillitsevät leikit: rikkinäinen puhelin ja pantomiimi.

Kinuskikissan tassunjälkiä seurailemalla yritin askarrella teeman mukaisen kakun. Lopputuloksesta tullut ihan esikuvansa veroista, eikä muutenkaan mennyt ihan ninku strömsössä. Käytin ekaa kertaa sokerimassaa ja eka setti ei irronnut kaulimisen jälkeen leivonta-alustasta. Tokan alle laitoinkin sitten puoli paketillista tomusokeria ennen kaulimista, se auttoi. Se leivontavinkeistä tässä blogissa, ei taida olla mun juttu...

Saimi teki tarjoilukulhoihin sokerihuurretut reunukset sivelemällä munalla (niin just sillä, heko-heko...) ja pyörittelemällä kidesokerissa.

Mummu teki cake popseja, Mummo lusikkaleipiä ja kaneliässiä. Saimin, Sennin ja mun tekemiin pupu- ja lammaspipareihin ei kukaan uskaltanut koskea...

Eikun sittenkin vielä yksi leivontavinkki: elintarvikeväriä käsitellessä kannattaa käyttää ohuita muovihanskoja. Asian voisi havainnollistaa kuvalla sinisestä nakkinipustani, mutta jätetään väliin...

Jäässä

Jäätävät synttärivalmistelut etenee, h-hetki koittaa kohta... Ulkovaloiksi vahingossa ostamani liian kylmät ledit pääsi viilentämään oviaukkoa ja normaalisti jouluisin käyttämäni itse askarrellut hiutaleet ja lumitähdet ikkunoita.

Seuraavaksi katetaan pöytään viileät herkut :)

Lunta tupaan!

If you can't beat them, join them -hengessä meillä on enenevässä määrin lunta myös sisällä. Ei sitä oikeeta, sen Senni syö heti, jos sitä tulee murenakin eteiseen.

Tyttöjen synttärit lähestyy ja koristeluteemana on tänä vuonna lumi ja jää. Urakka aloitettiin paperihiutaleilla.

Saimin kaverisynttäreiden kutsuissakin on paperihiutaleita.

En oikein osaa leikata hienoja pitsisiä hiutaleita, enkä jostain syystä löydä kunnon malleja googlaamallakaan - väärä hakusana ilmeisesti. Lävistin auttoi hommassa...

Niilon keppari

Nimi: Viljami (?)
Rotu: islanninhevonen
Väri: voikko
Syntymävuosi: 2012
Isä: tuntematon villi islanninhevonen
Emä: Sofia
Kasvattaja: Satu
Omistaja: Niilo
Talli: Peiponpesä, Lintuvaara

Tein meidän kummipojalle Niilolle joululahjaksi keppihevosen. Keppari on samaa materiaalia kuin Saiminkin, vähän pienempi vain. Niinpä se on Saimin Sofian varsa ja Saimilla oli sille nimiehdokaskin: Viljami. Mutta Niilo saa kutsua sitä miksi haluaa.

Viljamilla on Sennin aasin tapaan vanun sisällä keventävää superlonia täytteenä. Superlon pitää keppiä paikallaan, ettei se ala törröttää kuhmuna päässä tai lähde kokonaan irti. Viljamia keventää myös tekokuituinen harja (siskon vanhan ponchon hapsut).

Jätin muuten sieraimet pois ihan tarkoituksella, ne oli vaaleassa pienessä hepassa niin huomiota herättävän näköiset.

Tekstiä, valheita ja videonauhaa

Kaipasin yhteen pikkukamasta koottuun lahjaan jotain koossapitävää elementtiä ja muistin pitkään odottaneen suunnitelman virkata jotain videonauhoista. Videokasetin rikkomiseen jouduin käyttämään asiantuntija-apua: mies pääsi toteuttamaan itseään yhdellä vahvimmista osaamisalueistaan ;)

 

Virkkasin nelosen koukulla. Sujui aika helposti, koska nauha on niin ohutta ja menee helposti ryppyyn - toisin kuin discoverhon nauhat. Lisäsin purkkiin vielä pinkin tähden, kun se näytti vähän turhankin mustalta.

Jaa niin se valhe...joo, siis ei mulla suinkaan ollut varastoituna mitään videokasetteja, nehän on ollu ihan käyttökelvotonta roskaa jo vuosia... :)