Saimin saaman 70-luvun Lundbyn remontti on valmis ja Sylvanian-kisuperhe on päässyt muuttamaan sukulaisten nurkista omaan kotiin. Ei tästä nyt aivan uuden veroista tullut, mutta sekä kisuperhe että sisustaja vaikuttavat erittäin tyytyväisiltä. Lundby kestänee leikkejä vielä seuraavatkin 40 vuotta.
Remontti aloitettiin taikasienellä, jolla putsattiin pysyvästi kellastuneet muovireunukset liasta ja kynänjäljistä. Sitten ne teipattiin ja talo maalattiin ulkoa Sennin huoneen remontista ylijääneellä vaaleanpunaisella maalilla ja sisältä valkoisella.
Molemmat maalit olivat vesiliukoisia ja hajuttomia sisämaaleja. Ulkoseinien paperipinta hieman kupruili märkänä, mutta oikeni aina kuivuttuaan. Jokainen pinta maalattiin 4 kertaa, mutta siitä huolimatta mustan tussin jäljet kuultavat läpi paikoin lattiassa. Niiden peittämiseen meillä on tekeillä mattoja.
Lattioihin harkittiin värillistä kontaktimuovia, mutta pelkäsin, etten saa sitä asennettua siististi, joten päädyttiin maalaamaan myös lattiat. Myös yläkerran oranssi ja ruskea kokolattiamatto, jota ei saanut rapsuteltua irti. Se imi maalia aika tavalla, mutta siihen tuli aika hauska sementtimäinen, rouheahko mutta tasainen pinta.
Uudistuneen talon Saimi sisusti etupäässä puunvärisillä Sylvanian-kalusteillaan - tosin kolmosvauvojen nurkkaukseen tuli myös pastellisävyjä. Turkoosi-pinkin pallon Saimi on tehnyt kevyestä helmimassasta, jolta viime kesänä kokeiltiin vähän erikoisempiin nukkekodin kalusteisiin ja josta tuli tyttöjen suosikkiaskartelumatskua.
Virkatun vauvan kantokopan Saimi vaati nähtyään sellaisen superihanassa Ripaus tunnelmaa -blogissa. Tein tähän vähän kuomua. Ruskea lelukori virkattiin Saimin kanssa yhteistyössä.
Talon pihalla oleva lampi lumpeenlehtineen on tehty koulussa osana isompaa projektia. Värilliset paperit on laminoitu ja niihin on sipaistu hieman kimalleliimaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti