Lääkettä työhuoliin

Kotiäidin työni vaihtui taas työ-työhön... ristiriitaisin tuntein. Tykkään työstäni ja työpaikastani, mutta se, että Senni joutuu aloittamaan päiväkotiuransa tuntuu hiukan ankealta.

Talouselämäkin ohjeisti juhannuksen jälkeisessä numerossaan, että työhuolet kannattaa kutoa pois:

Toisenlainen juttu samalla otsikolla Talouselämän nettisivuilla.

Novita on tehnyt kaikkien aikojen tuloksen. Ilmeisesti ihan kaikki, ne koulussa käsitöitä vihanneetkin on aloittaneet sukan kutomisen (neulomisen) tai isoäidinneliön virkkaamisen ihan ympäristön painostuksesta :)

Jutussa on mielenkiintoista mm. se, että keskeneräisyyden, siis myös keskeneräisten käsitöiden sanotaan olevan hyväksi, koska sen "sietäminen on keskeistä älyllisen oppimisen kannalta".  Jaa, mulla on luvassa älyllistä oppimista ja paljon, keskeneräisiä projekteja on niin paljon, etten taida edes osata laskea.

Täytyypä kertoa tästä miehelle, jonka on erittäin vaikea sietää keskeneräisyyttä, siis erityisesti mun joka nurkassa lojuvia keskeneräisiä käsityö- ja askarteluprojekteja :D