torstai 15. maaliskuuta 2012

Tattipallit

Sain isältäni kaksi tyhjää sähköjohtokelaa, joista tuli kärpässienijakkarat tytöille keittiöön.


Saimi on innokas maalari ja maalasi sienien varren valkoisella huonekalumaalilla pariin kertaan.

Kelat ovat vaneria ja pahvia.

Sienen jalusta sai vanhoista vihreistä joustosamettiverkkareistani sammalmaton. 


Liimasin sametin Erikeepperillä, joka taisi olla peruja talon rakennusajoilta, sen verran jööttiä se oli...

Ei levity, mutta tarttuu...

Liimasin vihreän kankaan reunaa noin kahden sentin leveydeltä jalustan alapuolelle. Sienen vartta vasten tulevan kankaan leikkasin kolmen sentin ruohohapsuiksi.


Sienen hatussa on superlonpehmuste, aluskangas ja päällimmäisenä pilkullinen kangas. Nitojakin oli talon rakennusajoilta, eikä purrut kovin tehokkaasti vaneriin. Saimi pääsi toiseen lempipuuhaansa, vasaroimaan.

Nuijittuja niittejä.

Pienempi jakkara on juuri sopivan korkuinen Sennin leikkeihin. Ensin se kiipesi sille seisomaankin, mutta pari kertaa tiputtuaan ymmärsi, että kannattaa toistaiseksi seisoskella sienten vieressä tai istua niillä.

 

3 kommenttia:

  1. Voi ihanuus! Tässä yhdistyy kaikki: on pirteitä pilkkuja, on hauskuutta ja on hyödyllisyyttä!

    VastaaPoista
  2. Oiskohan teillä tilaa tattipallille, jos löytyy vielä lisää keloja? Kummituspojulla on synttärit tulossa...

    VastaaPoista
  3. Voi kyllä! Niilon tuntien tiedän että pallille löytyisi jos jonkinmoista käyttöä. Jos kelaa löytyy ja jos tosiaan meinaat jaksaa tehdä vielä yhden pallin, kiltti täti <3

    VastaaPoista