Ruusuinen nukenpeitto

Uudistin kesällä vähän mökin leikkimökin sisustusta enemmän Sennin romanttista makua vastaavaksi. Spraymaalasin kirkkaanpunaisen nuken rautasängyn valkoiseksi ja tein siihen uudet petivaatteet lakananjämistä - niistä muuten olen aikanaan kutonut myös kuvissa näkyvät matot.

Hiirulainen sai myös virkatun ruusu/isoäidinneliö-peiton. Aloitin peiton virkkaamisen monikerroksisesta ruususta. Tein ruusun taustalle ketjusilmukkaketjut, joihin virkkasin hieman isoäidinneliötyyliin vihreät lehdet. Lehtien pylväät on virkatty ylimmästä lankalenkistä yhteen, jolloin ne ovat kärjestään teräviä. Seuraavat kerrokset menivät normaalina isoäidinneliönä.

Riittävän leveyden jälkeen jatkoin virkkaamista peiton alareunaa kohti, neliöstä suorakaiteen muotoon. Virkkasin sekaan patjojen värisiä jämälanganpätkiä raidoiksi.

Nukketeatteri

Sain vihdoin kesällä toteutettua pitkään suunnittelemani nukketeatterin.

Papan ehtymättömistä varastoista löytyi kolme vaaleankeltaista maalia hilsehtivää ikkunanpokaa ilman laseja. Kun paikallisesta kierrätyskeskuksesta oli löytynyt edellisenä päivänä samanväriset pyyhepitsit ja vaaleansinipallollinen verhokangas, palikat alkoivat olla kasassa.

Pappa kiinnitti kehykset toisiinsa ruosteisilla saranoilla ja antoi laudanpätkän ja pari patikkaa. Mies sahasi ja hioi laudanpätkän ja taisteli sen ansiokkaasti patikoiden avulla nukketeatterin estradiksi.

Nidoin verhokankaan ja vanhan lakanan palan kehyksiin ja pyyhepitsit estradin somisteeksi. Mies kiinnitti vielä vanhasta puuvajasta löytyneet puolikaaret koristeeksi. Niihin voisi joskus taiteilla nukketeatterin nimen.

Käsin tehtyjä käsinukkeja olen kerännyt kymmenisen vuotta sitten Tallinnassa käydessä. Vanhassa kaupungissa oli pieni puoti, jossa myytiin käsin tehtyjä uniikkeja leluja. Tytöt ovat myös saaneet käsinukkeja lahjaksi, joten teatterissa riittää henkilökuntaa.

Nukketeatterin ensiesityksen aiheena oli meidän suvun mökkielämä ja jokaiselle vakimökkeilijälle (9 hlö) löytyi oma luonteenomainen eläinhahmonsa. Esityksessä Pappa-karhu nakutteli vasarallaan yhtä nurkkaa, kunnes joku suvun naisista kiljui rakentamaan seuraavaa projektia toisaalle. Varsin todenmukainen esitys siis.

Sydämen muotoiset patakintaat

Virkkasin mökille sydämen muotoiset patakintaat. Mies kokkailee käytännössä aina kesäkeittiössä, grillillä tai nuotiolla, joten sisällä sähköhellan tuntumassa voi hyvin olla meille tytöille sopivat hömppärukkaset.

Yhteen kintaaseen tarvitaan hieman kättä isompi sydän ja kaksi sydämen puolikasta. Virkkasin osat sydämen kärjestä ylöspäin leventäen aina reunassa. Puolikkaissa levensin tietenkin vain toisessa reunassa. Yläkaarissa taas kavensin.

Koska omat näppini eivät ole pahemmin keittiössä päässeet parkkiintumaan, kaipaan paksuja uunikintaita. Siksi tein tarttumakohtiin sisäpuolelle fleecestä vahvikkeet.

Tämänkin projektin kanssa kävi vanhanaikaisesti: koska ostan matskut melkein aina kirppikseltä, langan määrä on rajallinen ja yleensä se loppuu kesken just ennen kuin saan homman valmiiksi. Mistään normaalista lankakaupasta ei tietenkään ole enää saatavilla samaa, usein vyötteen perusteella aivan aataminaikuista lankaa, joten on kikkailemalla on pärjättävä.

Tällä systeemillä on myös  ostettava kirppiksiltä aina kaikki vähänkin kelvolliset langat. Tälläkin kertaa siitä oli apua ja kätköstä löytyi tismalleen samaa pehmoista ja paksua lankaa luonnonvalkoisena. Sain siitä yhden puuttuvan puolikkaan, södet piparkakkureunukset etu-ja takakappaleiden yhdistämiseen ja vielä ruusut peittämään vähän kömpelön näköistä yhdistymiskohtaa alakärjessä.

Sain inspiksen näihin patakintaisiin siitä, että kirppikseltä löytämäni langan väri oli sama kuin mökin tuvan tapetin kuviossa. Mietin mitä voisin tehdä langasta mökille. Olin nähnyt jossain sydämen muotoiset ommellut patakintaat ja arvelin langan riittävän niihin.  Virhearvio, mutta ihan kivat ja käyttökelpoiset niistä tuli.

Henkarinpäällinen virkkaamalla -ohje

Pidin hieman pidemmän kesätauon bloggailusta, joten jäi enemmän aikaa puuhastella. Instagramista löytyy nopeammin kesäkäsitöistä kuvia, tänne blogiin laittelen valmiita juttuja, etenkin jos voin antaa niihin liittyen vinkkejä ja ohjeita.

Tällaiseen simpukankuori-henkarinpäällisen en löytänyt pikaisella googlailulla suomenkielistä ohjetta, joten päätin tehdä sellaisen, jos siitä olisi jollekin iloa. Nämä valmistuvat nopeasti ja helposti, mutta virkkaaminen ja lopputulos ei ole ihan niin tylsää kuin pelkillä kiinteillä tai pylväillä.

Kuvallinen ohje:

1)  Virkkaa henkarin mittainen ketjusilmukkaketju.

2)  Virkkaa 5 pylvästä kolmanteen ketjusilmukkaan, kiinteä silmukka siitä kolmanteen ketjusilmukkaan. Toista.

3)  Ketjusilmukoiden loppuessa käänny toiseen suuntaan ja tee vastaavat pylväskaaret "alapuolelle".

4)  Virkkaa jokaiseen edellisen kerroksen silmukkaan

•  kiinteä silmukka aina edellisen kerroksen pylväskaaren kolmeen korkeimpaan pylvääseen, 
• puolipylväs kahteen matalampaan edellisen kerroksen pylvääseen ja 
• pylväs kiinteään silmukkaan.

Virkkaa työn ympäri näin. 

5)  Tee kaksi samanlaista suiroa.



6) Laita suirot nurjat puolet vastakkain ja virkkaa ne yhteen aloittaen keskikohdasta (johon tulee henkarin tappi). Kun olet jo toisessa päädyssä, laita henkari sisään ja jatka loppuun.

7) Virkkaa lopuksi kolmen ketjusilmukkakaaren mittainen suiro. Lisää kaaria kiertäviä kerroksia tapin paksuuden mukaan ja virkkaa sitten suiron pitkät reunat yhteen niin että siitä muodostuu putki. Pujota valmis putki henkarin koukun kautta tapin päälle.

Virkattu jakkaranpäällinen

Siivosin hiljattain Sennin vaatekaapista pieniä vaatteita pois ja kirpparille kelpaamattomien kasaan päätyi kivan väristä trikoota. Vaaleanvihreistä legginsseistä  tuli mökin kesäkeittiön kaappi ja vahakangas mieleen ja hokasin että siellähän pyörii ruosteinen jakkara, jonka ulkonäköä vois vähän kohentaa.

Niinpä leikkasin paidat ja pöksyt kuteeksi ja virkkasin kukkasen ja sen ympärille vihreää ja vaaleanpunaista ja pilkkuja. Nyt tekis mieli tehdä näitä lisää, mutta jakkaroita ei mahdu enempää...

Kasvihuonesuunnitelmat

Oon haaveillut jo muutamia vuosia vanhoista ikkunoista tehdystä kasvihuoneesta - tai huvimajasta, koska tuskin mä siellä mitään kasvattaisin.

Koska Papalla on varastot täynnä ikkunoita yms. tarvikkeita, päätin tehdä inventaarion ja piirustukset sen pohjalta. Tää järjestys toimii mulla: ensin kootaan matskut ja sitten mietitään mitä niistä saisi.

Keräsin kuvia kesähuoneista, kasvihuoneista, talvipuutarhoista yms. ja päädyin siihen, että meidän pihaan sopii parhaiten samanlainen pulpettikatto kuin vajassa pihan takarajalla. Kuvien perusteella päätin myös hakea mahdollisimman kapeita ikkunoita, koska myös talossa on kapeat ikkunat, ja onneksi niitä löytyi tarpeeksi.

Tyttöjen kanssa rapsutettiin, ruiskutettiin ja pestiin ikkunat alkukeväästä - järvivesi tuntui ...hmm... varsin virkistävältä ja mökkinaapurit saikin nauttia kiljahtelusta pari päivää. Suurin osa ikkunoista on niin huonossa kunnossa, että ne on pakko maalata. Puuhaa riittää siis.

Koska Papalla on myös järjettömät kasat kierrätystiiliä, joista muurarit eivät turvallisuus- ja laatutietoisina suostu muuraamaan takkoja, perustukset ja lattia huvimajaan tehdään niistä.

Ikkunainventaariokierroksella löytyi myös vanhoja listoja, joita mahdollisesti tullaan käyttämään. Jostain syystä vihreä väri miellyttää juuri nyt. Oon keräillyt myös vihreitä romuja huvimajaan, kuten kulahtaneen patakaapin ja hilsehtivän pitkän penkin.

Tyypilliseen tapaani sisustus alkaa olla valmiina, kun itse rakentaminen on vasta ajatuksen asteella. Löysin kierrätyskeskuksesta kivoja pellavakankaita, joiden ajattelin sopivan hyvin valkoisen sohvaksi kaavailemani rautasängyn päälle.

Laitoin koko setin pesukoneeseen ja ne tulivat sieltä heleän vaaleanpunaisina... pellavan sävyt ovat muisto vain tuossa ennen-kuvassa. Mutta vihreä ja vaaleanpunainen sopii yhteen, sopiihan...?

Satulansuojus

 

Kesäkuu toi tullessaan hyytävän kelin toukokuun helteisiin verrattuna, joten voinen julkistaa uuden maaliskuussa virkkailemani satulansuojukseni. Vanha huopuneesta neuleesta tekemäni kinkunlämmitin oli kulunut puhki, pyöräilykausi alkoi ja aamut oli kylmiä, joten jotain oli tehtävä. Ja käsitöitä oli niin paljon tekeillä, etten muistanut tehdä tästä postausta silloin.

Virkkasin kirppikseltä löytämistäni paksuista villalangoista muutaman afrikankukan. Kuvaohje löytyy aiemmasta postauksestani.

Hieman myöhäisessä vaiheessa huomasin, että neljä kukkaa on liikaa. Mutta kylään poikenneet kaverit saivat kyllä revittyä huumoria hiukan venähtäneestä "satulansuojuksen" raakileestani :D

Kun kolme afrikankukkaa on virkattu yhteen, aletaan virkkaamaan niiden ympäri satulan muotoa. Tässä joutuu sovittelemaan usein, ohjetta ei voi oikein antaa, kun satuloiden muodot vaihtelevat. Ekoilla kierroksilla kannattaa hyödyntää erikorkuisia silmukoita puolipylväistä pitkiin pylväisiin kolojen tasoittamiseksi.

Suojuksesta kannattaa tehdä niin napakka, ettei se lähde satulasta vahingossa. Reunojen pitää taittua kunnolla alapuolelle.

Toivon kyllä todella, ettei tätä tarvita ennen lokakuuta...