Pumpulipussi

Odottaessani Saimia aloin virkata kastemekkoa pitsilapuista vanhan lehtiohjeen mukaan. Taisin saada lappuja valmiiksi parikymmentä kunnes kyllästyin. Lapuista tuli sittemmin mökille tällainen pumpulipussi.

Pussi on ylhäältä kokonaan auki, jotta pumpulin voi laittaa muovipussissaan sinne. Muovipussin pohjaan teen aina reiän ja vastaava reikä on myös virkatun pussin pohjassa. Yläreunassa on kiristys- ja ripustusnauha.

Innostuin taas virkkaamisesta pienen tauon jälkeen ja viritteillä on muutamia projekteja. Nyt tuli mieleen, että mökin makkariinhan pitää virkata henkarinpäälliset pumpulipussin tyyliin!

Perunapainajaiset

En ollut koskaan painanut perunoilla. Nyt olen. Eka kerta taitaa jäädä myös vikaksi.

Tein painopottuihin omenaporalla säännöllisen pyöreän kuvion.
Saimi käytti näiden lisäksi myös halkaistua perunaa.

Kokeiltuani en tajua miksi perunoilla pitäis painaa yhtään mitään - sen paino-ominaisuudet ei vastanneet missään määrin mun odotuksia. Ensinnäkään väri ei tartu perunaan kunnolla ja toiseksi se siirtyi potusta kankaaseen epätasaisesti. No, huono urheilija syyttää tietysti välineitä... :)

Hopea-kangasväri valitettavasti loppui edellisellä painokerralla.
Nämä värit ovat todella juoksevia ja sopisivat varmaankin
silkkipainamiseen paremmin.

Saimilla on päiväkodista kokemusta perunapainannasta ja se ryhtyi innokkaasti kuvioimaan nukenpeittoa. Kokonaisuudesta tuli lopulta melko psykedeelinen siveltimellä maalattuine naamoineen ynnä muineen. Hyviä unia nukelle vaan... :D

Tässä ollaan vielä maltillisessa vaiheessa...

Peitosta löytyy yksi erittäin onnistunut kuvio, ihan peruspotulla painettu kukka. Olispa se tehnyt näitä koko kankaan täyteen... tylsän äidin mielikuvituksettomia ehdotuksia ei tietenkään otettu huomioon. Niinpä mummot ja kummit eivät tule saamaan kauniita kukkakuosillisia tyynyliinoja joululahjaksi, sori vaan :)

En melkein kehtaa edes julkaista kuvaa omasta tuotoksestani, joka kyllä oli pitkällisen harkinnan tulos...Saas nähdä teenkö tästä pallokankaasta mitään. Onneks en tärvännyt kokonaan Sinikan lahjoittamaa kankaanpalaa, vain puolet siitä.

Mulla olis kyllä mielessä yks laukkumalli,
jossa kuvion saa hukutettua poimutuksiin...

Kesäreppu naulasta

Sain ihan parhaan synttärilahjan: KESÄn! Päikkäriaika kului bikineissä pihalla - Senni mahtuu onneksi vielä nukkumaan vaunuissa B)

Käsityöt on viime päivinä jääneet vähemmälle, oon vaihteeks ahminut kirjoja ja tehnyt pihahommia. Sennikin on osallistunut pihahommiin syömällä multaa ja juomalla fillarinpesuvettä... 

Niinpä postailen taas vanhoja juttuja, tämä vain parinkymmenen vuoden takaa: siskon kanssa yhdessä virkattu kesäreppu.

 
Reppu on puuvillaisista jämälangoista, joiden paksuus hieman vaihtelee. Repun pohja on pyöreä. Sisällä on kangasvuori, ettei pinnit ym. pikkutavarat tule läpi harvahkosta pylväspinnasta.

Saimi löysi tämän pari vuotta sitten mummolasta ja ihastui sen väreihin. Nyt se on sitten Saimin kesäreppuna.

Hän syntynyt on vauhti kallossaan...

Saimi on kiinnostunut ompelukoneella ompelemisesta, joten keksin helpon ompeluksen, jumppakassin, jossa on pari suoraa saumaa ja nauhakuja. 

Saimi hurautti saumat koneella niin nopeasti, etten ehtinyt saada kuvaa, kun kiljuin vain vieressä kuten autokoulunopeni: hidasta, hidasta!

Tässä pujotetaan jo ihan rauhassa
nyöriä yläreunan nauhakujaan.

Nyörien päihin kannattaa kiertää
teippiä,niin ne pysyy kasassa
ja saa pujotettua stoppariin.

Ajateltiin, että jumppakassissa olis kiva olla jotain kuviota. Edellisestä kankaanpainantaoperaatiosta jäi sekä paksua kalvoa että kangasvärejä.

Sinikan ohjeen mukainen töpötin:
ohutta superlonia nippuun
ja maalarinteippiä ympärille.

Kokeilin miten Fiskarsin lävistimet toimisivat sabluunan teossa.

Eivät kovin hyvin: kalvo ei leikkaantunut mitenkään onnistuneesti ja jouduin fixailemaan sitä sitten kirurginveitsellä. Lisäksi lävistin toimii vain tosi lähellä reunaa, joten painaessa täytyy olla tosi huolellinen. (Nyt Fiskarsilla on kuulemma myös sellaisia lävistimiä, jotka lävistää myös keskeltä paperia.)

Maalarinteippi pitää sablunan paikoillaan
ja suojaa kangasta sotkuilta, kun lävistimen
vuoksi sablunan reuna on lähellä kuviota.

Saimi töpöttää vauhdilla...

Toiseen reunaan töpsyteltiin
myös tähtilävistimellä
tehdyllä sablunalla kuvioita.

Valmis!

Iloisia lättyjä

Sain äitienpäiväaamiaiseksi iloisia lättyjä :)

Kuva hieman heilahti, sillä vasemmalta lähestyy
pikkuinen mutta nopea kermavaahtovaras...

Saimi oli tehnyt koulussa kukkapurkin ja -kepin hajuherneen versolle.

Maitopurkki on päällystetty säkkikankaalla
ja ympärille on kietaistu kaunis kuderusetti.

Äitienpäivänä aamutee hörpsitään anopin lahjoittamasta Arabian Äidin kupista.

 Teepussin alusta on Saimin tuotantoa.

Iltasella mökki jäi odottelemaan kolmea reinotossuttelijaa, toivottavasti päästään taas pian...

Puhallustussien testailua

Saimi sai Tätskältään kauan haaveilemansa puhallustussit.

Tusseilla voi piirtää ihan normaalisti, mutta ne voi myös kiinnittää puhallusputkeen ja roiskia väriä ympäriinsä vähän hallitsemattomammin :) Valkoinen on taikatussi, jota puhallettaessa aiemmin laitetun värin päälle se muuttuu toisen väriseksi.

Normaalisti puhallustusseista tulee spray-jälkeä, mutta näin alkuun niissä taisi olla ylimääräistä nestettä ja väri levisi vanoina joka suuntaan. Me käytettiin tätä hyväksi ja tehtiin kukkia, mm. voikukkia Mummon äitienpäiväkorttiin.

Taikatussia käyttämällä kukkiin sai erivärisen keskustan, mutta sitten ne eivät enää näyttäneet voikukilta, vaan ...öö... joltain taiteellisemmilta kukilta... :)

Kun tussit oli vähän kuivahtaneet innokkaiden testailijoiden kynsissä, Mummun kortin sinivuokot sai varsin siitepölyisen keskustan - eli tussit alkoivat tehdä suurinpiirtein sellaista jälkeä kuin pitikin.

Yleisimmin puhallustusseja käytetään kai sabluunan kanssa. Tähän asti ei kokeiluissä päästy, korvien alustat tuli puhaltelusta kipeiksi jo näissä kukkahommissa :)

Me lähdetään viikonlopuksi onnittelemaan mummeleitamme maakuntakierrokselle ja meikämamma saattaa päästä mökille äitienpäivän aamusaunaan - toivossa on hyvä elää, sano lapamato... Mukavaa äitienpäivää kaikille!

Varjostimia

En oo taas hetkeen saanut mitään uusia juttuja valmiiksi, joten täytyy postailla aiemmin mökille tekemistäni lampunvarjostimista.

Suosikkimallini varjostimien rungoista näkyy kuvassa. Siihen saa äärettömän helposti ja nopeasti uuden päällisen - sopii mun kärsimättömälle luonteelle.

Tein siskon Ruusula-mökkiin jalkalampun. Jalka oli alunperin 
kellastunutta mäntyä, isän vähemmän onnistuneita kirppariostoksia.
Kangas on siskon rippimekosta (viskoosia) ja pitsi toisesta varjostimesta.



Tässä omasta mökistäni verhojen ylijäämäkankaasta tehty varjostin.
Jalka on ehtaa marmoria, raahasin sen Pelastusarmeijan kirppikseltä.

 Varjostimeen kannattaa valita ohut kangas. Viskoosi ja puuvilla toimii mielestäni parhaiten. Jos kangas on kovin ohut, lamppu näkyy siitä läpi, varsinkin kun valo on päällä.

Kirppishirmut vanhempani etsivät toisenkin pyöreän pöydän ja marmorisen lampunjalan ja sain sohvan viereen samanlaisen setin.

Ohje varjostimen päällystämiseen

1. Mittaa varjostimen ulomman kehän ympärys ja varjostimen korkeus. Lisää kehän mittaan saumanvarat ja korkeusmittaan n. 12 cm ja leikkaa mittojen mukainen pala ohuesta kankaasta.
2. Ompele kangas putkeksi niin, että se mahtuu naftisti ulomman kehän ympärille.
3. Ompele nauhakujat kangasputken molempiin päihin.
4. Pujota alempaan nauhakujaan kuminauha.
5. Pue kangas kehikon päälle ja pujota ylempään nauhakujaan esim. virkkauslankaa, joka kiristetään ja solmitaan.
6. Varjostimen "vyötärön" kohdalle tulee pitsinauha tai varjostimen kankaasta ommeltu nauha. Kuminauhalenkistä voi olla apua ennen varsinaisen nauhan laittamista, sillä kangasta joutuu yleensä vähän hieman mallailemaan paikalleen.