Meidän äitienpäivänä on oltu väsyjä, nuhaisia ja ärtyneitä, kuka mitäkin. Mutta ei se mitään, sain kyllä ihanat lahjat ja laulut, pusut ja halit sekä hienon aamupalankin, jonka Saimi oli suunnitellut aikataulutusta myöten.
Sennin leikin juuret selvisi, kun paketista löytyi silkkipaperiin käärittynä vaaleanpunaiset helmet ja kumilanka. Senni oli saanut itse valita pyörittelemilleen helmille värin - onneksi valikoimasta löytyi tuota ainoaa oikeaa väriä...
Korttia varten päiväkodin tädit olivat haastatelleet lapsia: "Mitä kivaa teet yhdessä äidin kanssa?" Tämä on aina hauskaa ja usein yllättävääkin. Senni on vastannut "Yhdessä äidin kanssa askartelen, leikin pienellä nukkekodilla. Isi oli työmatkalla, äidin kanssa nukuin isossa sängyssä." Yllätyin ja siten myös syyllistyin tuosta nukkekotijutusta, en nimittäin muista koskaan leikkineeni Sennin kanssa millään nukkekodilla...syytä vissiin olis.
Saimi oli tehnyt koulussa suloisen pöllökortin. Pöllöihin oli kaavat. Saimi oli lisäksi saanut kotona pitkästä aikaa todellisen askarteluinspiraation ja askarrellut mulle paitsi toivomani helmiliskon avaimenperäksi, myös hienon perhekuvakirjan.
Kirja on sidottu pykäpistoilla ja kansikuvaa reunustaa ketjusilmukkanauha. Sisäkannessa lukee: " Pidät varmaan suvustasi ja perheestäsi paljon. Etkö vain? Tässä on kuvia heistä."
Helmiliskon ohje löytyy aiemmasta postauksesta. Saimi halusi itselleen uuden rikkoontuneen tilalle, eikä mulla ollut aikaa tehdä sitä, joten Saimi teki ohjeen avulla ihan itse. Niinpä mä tilasin itselleni uuden Saimilta. Sukupolvenvaihdos siis liskobisneksessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti