Äitienpäivä

 

Me vietettiin äitienpäivää mökkimaisemissa, siellä maat ja mannut on sinisenään vuokkoja. Valkovuokkoja niillä leveysasteilla oli vain Sennin askartelemassa hienossa kortissa, josta vanha kännykamerani ei näköjään taltioinutkaan otosta :( Kortit jäivät edellisten jatkoksi mökin makkariin. Ehkäpä postaan korteista erikseen seuraavan mökkireissun jälkeen.

 

Sain lahjaksi Saimilta pöllöryijyn! Enpä olis arvannut - ellei Saimi olis epähuomiossa etukäteen paljastanut mitä kässässä tehdään nyt...  Pöllö on aika mainion näköinen, varsinkin kun Saimi viimeisteli sen ihan omin neuvoin kotona nokalla. Nokka on oranssiksi väritettyä piirustuspaperia ja se on ommeltu kiinni pöllöön.

Senni oli tarhan tätien kanssa painanut kauniit sinivuokot valkoisiin patalappuihin.

Kun lahjat oli ihasteltu ja aamiaislätyt herkuteltu, siirryttiin naapuritontille mummolaan kakulle.

Saimi halusi ommella mummolle kauniin sydäntyynyn. Mökkisohvan väreihin sopiva kangas löytyi tilkkupeittokankaista, Mummon vanha kukkapaitis... Mä virkkailin Mummolle tilauksesta useamman värisen ruusun vaatteisiin kiinniteltäväksi.

Hyvää äitienpäivän iltaa kaikille!

Isoäidin neliötossut

Virkkasin Mummulle äitienpäivälahjaksi isoäidin neliöistä tossut. Mummu on etelänlomalla ja tuskin siellä surffailee netissä, joten paljastan lahjan näin etukäteen (koska en oo saanut mitään muita projekteja valmiiksi viime aikoina, alulle kylläkin...)

Neliöitä tarvitaan kumpaankin tossuun 6 kpl.

Virkkasin laput yhteen, siksi niiden neliömuoto korostuu etenkin tuossa päällä. Ommeltuina tossut näyttäisivät hieman virtaviivaisemmilta, mutta toisaalta virkkaus on kestävämpää.

pohja

Tossun pohjiin käytin vanhaa vaaleansinistä karkeampaa lankaa, pinkki on Seitsemää veljestä. Kantapään takana ja varpaiden päällä on pehmeästä vaaleanpunaisesta langasta koristeena keskusta, ne eivät ole niin kovalla kulutuksella.

päältä

Reunustin lopuksi nilkan ympäryksen kiinteillä silmukoilla, niin se on tukevampi ja näyttää samanlaiselta kuin neliöiden liitoskohdat.

Virkattuja hamahelmiä

Näin vanhassa Modassa hienon neulotun käsilaukun, jossa oli jotain kiiltäviä mustia täpliä. Ohjeesta selvisi, että täplät olivat sekaan neulottuja ja littanaksi silitettyjä hamahelmiä.

kuva Moda-lehdestä

Lopputulos näytti niin kivalta, että päätin kokeilla itsekin, kun talosta löytyi kuumuutta kestävää puuvillaista lankaa ja Saimin hamahelmiä. Saimi vaati hamahelmien käyttökorvauksena kokeilutuotoksesta penaalin itselleen.

Niinpä Saimi sai pujotella valitsemansa väriset helmet lankaan valitsemassaan järjestyksessä. Päätin neulomisen sijaan virkata, neulominen kun on mulle hiukan hankalaa. Ja pelkään aina, että lapset satuttavat itsensä puikkoihin hyökätessään syliin tai kiskovat puikot irti neuleesta.

Hamahelmet silitetään leivinpaperin läpi. Mulla niistä tuli eri muotoisia, sulivat eri suuntiin ihan miten sattu. Tähän ehkä vaikutti se, että virkkauksessa helmet keikkuu kokonaan matskun pinnalla, neuleessa ne on osittain sen sisällä.

Mummolta löytyi  sopiva vanha vaaleansininen vetoketju ja muutaman viikon jahkailun ja noin kymmenen uuden (edelleen keskeneräisen) projektin käynnistämisen jälkeen onnistuin ompelemaan sen kiinni.

Henkarihommia

Perheen ja perheenjäsenien kasvaessa alkaa iskeä henkaripula. Mulla oli jemmassa vielä niitä tikkuisia puuhenkareita, joita olen päällystänyt virkkaamalla. Kypsähdin henkaripötköjen virkkaamiseen, joten päätin päällystää lisää kankaalla.

Mulla sattui olemaan mustaa joustosamettia, josta surautin puolihuolimattomasti pitkiä suiroja. Leikkasin suirot henkarinpuolikkaan ja tuon pystytapin mittaisiksi ja ujutin henkarin päälle rullaamalla nurin päin olevan putken pikkuhiljaa oikeinpäin.

Keskikohdassa putket menevät hieman päällekäin ja päällimmäisen reuna on käännetty sisäänpäin. Mustasta sauma- ja liitoskohdat ei juurikaan erotu, muun värisenä tää saattais vaatia hieman tarkempaa työtä.

Joustosametti toimii tällaisessa tosi hyvin, koska joustavuutensa ja liukkaan nurjan puolen vuoksi se on helppo "pukea" henkarin päälle. Samettipinta toisaalta pitää kätevästi liukkaat ja avokaulaiset vaatteet paikoillaan.

Taaperon tunika

Senni tykkää tunikoista, varmaankin siks, että silloin selviää vähemmällä pukemisella. Senni ei todellakaan tykkää pukemisesta eikä varsinkaan vaatteiden sovittelusta. Niinpä tästä postauksesta puuttuu malli...

Näin yksinkertaista kaavaa oli yllättävän vaikea löytää, tyttöjen vaatteisiin jostain syystä pitäis tulla kaiken maailman rypytyksiä ja erikoisia leikkauksia. Niinpä käytin jotain pojan paidan kaavaa hihoihin ja Sennin omaa lempitunikaa mallina muuten.

Tein tunikan vanhasta collarikankaan jämästä. Kangasta oli niin vähän, että etuosa piti tehdä kahdesta palasta. Laitoin tehosteeksi käytettyä vihreää joustosamettia, jota käytin myös tattipallien sammaleena :)

Senni halusi tunikaan linnun kuvan. Aplikoin sen käsin tilkuista, saa nähdä miten kestää pesua :)

Pyöreitä kudekoreja

Siskon kanssa löydettiin taannoin Kantolan kirppikseltä Hämeenlinnasta muutamia keriä käytetyistä tekstiileistä revittyä matonkudetta. Tai siis sisko löysi, valkkas parhaat päältä ja jätti jämät armollisesti mulle :)

Sisko virkkas kuteista pyöreitä koreja mökilleen ja somisti niitä kivasti puuvillalangasta virkkaamillaan kukilla ja pitseillä.

Mun kuteet on niin kovaa ja paksua kangasta, että niiden virkkaaminen oli turhan työlästä. Jätän ne odottamaan aikaa, jolloin saa taas loimet mökin vintillä odottaviin kangaspuihin...

Saimin ja Sennin pääsiäisaskartelut

Ihmettelen aina miten päiväkodissa keksitään kivoja askarteluja jopa alle 2-vuotiaille. Sennin ryhmässä tehtiin pääsiäiseksi marmoroituja munia. Tikkuun pistettyä styroxmunaa on pyöritelty peiteväriseoksessa. Satiinirusetti viimeistelee :)

En tiedä minkä osan lapset pystyivät tekemään ja kuinka itsenäisesti, mutta lopputulos on mun mielestä tosi hieno. Senni oli tosi ylpeä munastaan :)

Saimi oli tehnyt koulussa pääsiäispupun. Pupun pää ja masu on tehty samalla tavalla kuin tupsut tehtäisiin, mutta tässä pahvi on jätetty tupsun väliin. Silmät, kuono ja suu on huopaa, kädet piipunrassia. Kori on maitopurkin pohja, joka on päällystetty säkkikankaalla.

Pupun koriin laitettiin suklaamuna, mutta meillä mikään suklainen ei säily paria sekuntia kauempaa, joten kuvaan niitä ei riittänyt...