Murtomaavärejä

Jankutan aina, etten tykkää murretuista sävyistä ja näkyyhän se kai tästä blogistakin. Nyt kuitenkin joudun Saimin pakottamana tulemaan kaapista vanhan oliivi-keltaisen kierrätystyynyni kanssa.

Tyyny on tarkoituksella kierrätetyn näköinen,
puretut muotolaskokset saavat näkyä kankaassa,
samoin kuin palojen epäkesko sommittelu.

Sisustuksessa tykkään kyllä pienesti murretusta pehmeästä keltaisesta ja oliivinvihreästä. Olkkari on keltainen ja tarkoitus oli aikanaan maalata työhuone oliivinvihreäksi. Maalimyyjä suositti vaihtamaan pohjan ko. firman omaan halpismerkkiin, ei kuulemma vaikuta sävyyn mitenkään. Kyllä, se oli miesmyyjä ja oliivista ei ole seinissä tietoakaan. 

Mutta ei se mitään, sävy olikin aika kivan raikas, joten se sai jäädä. Seuraavalla maalinostokeikalla naismyyjä kielsi ehdottomasti vaihtamasta pohjaa, jos värillä on väliä... 

Oliivia sain sitten työhuoneeseen tuosta tyynystä, joka tein parista äidin vanhasta pellavablazerista ja koristin virkatuilla kukilla.

Kukka virkataan tälviisiin: litteää ympyrää keskustan värillä (ei siis sen puolueen...), sitten vaihdetaan väriä ja lopetetaan silmukkalisäykset. Parin kerroksen jälkeen tehdään vähän kavennuksia ja se on siinä. 

Työhuoneesta on muuten kohtapuoliin tulossa telkkailuhuone ja maalivalintoja pohditaan koululaisneidon uuteen huoneeseen...