sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Nukketeatteri

Sain vihdoin kesällä toteutettua pitkään suunnittelemani nukketeatterin.

Papan ehtymättömistä varastoista löytyi kolme vaaleankeltaista maalia hilsehtivää ikkunanpokaa ilman laseja. Kun paikallisesta kierrätyskeskuksesta oli löytynyt edellisenä päivänä samanväriset pyyhepitsit ja vaaleansinipallollinen verhokangas, palikat alkoivat olla kasassa.

Pappa kiinnitti kehykset toisiinsa ruosteisilla saranoilla ja antoi laudanpätkän ja pari patikkaa. Mies sahasi ja hioi laudanpätkän ja taisteli sen ansiokkaasti patikoiden avulla nukketeatterin estradiksi.

Nidoin verhokankaan ja vanhan lakanan palan kehyksiin ja pyyhepitsit estradin somisteeksi. Mies kiinnitti vielä vanhasta puuvajasta löytyneet puolikaaret koristeeksi. Niihin voisi joskus taiteilla nukketeatterin nimen.

Käsin tehtyjä käsinukkeja olen kerännyt kymmenisen vuotta sitten Tallinnassa käydessä. Vanhassa kaupungissa oli pieni puoti, jossa myytiin käsin tehtyjä uniikkeja leluja. Tytöt ovat myös saaneet käsinukkeja lahjaksi, joten teatterissa riittää henkilökuntaa.

Nukketeatterin ensiesityksen aiheena oli meidän suvun mökkielämä ja jokaiselle vakimökkeilijälle (9 hlö) löytyi oma luonteenomainen eläinhahmonsa. Esityksessä Pappa-karhu nakutteli vasarallaan yhtä nurkkaa, kunnes joku suvun naisista kiljui rakentamaan seuraavaa projektia toisaalle. Varsin todenmukainen esitys siis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti