perjantai 27. helmikuuta 2015

Pipanvirkkaajat

Helmikuu meni ihan hups vaan mm. Saimin synttäreitä tehdessä ja siskon häihin valmistautuessa. Nyt kun niistä on selvitty, ehtii ehkä vähän bloggaamaankin....

Jossain välissä pääsin relaamaan pipovirkkailun merkeissä Mailan ja Sinikan kanssa. Sinikka tosin oli ottanut varaslähdön ja virkannut jo valmiiksi baskerin työkaverimme Hilpin kirjan ohjeilla ja siirtyi Virkkuri-kirjan koriin. Maila aloitti myös Hilpin pipon virkkausta luonnonsävyisillä villalangoilla.




Mä innostuin Myboshi-pipokirjasta ja oikein tilasin Noviltalta oikeita paksuja Myboshi-lankoja, enkä yrittänyt viritellä jostain jämälangoistani jotain sinne päin kuten yleensä. Ekaks oli tekeillä Saimille violetti pipa oranssilla tupsulla.


Tätä Kanuma-pipoa ei virkata rengasmaisesti vaan edestakaisin ylhäältä alas ja lopuksi reunat yhdistetään piilosilmukoilla ja keskikohta kiristetään. Joustinpinta syntyy virkkaamalla aina vain edellisen kerroksen silmukan takareunaan. Sauma sulautuu täydellisesti joustinpintaan.



perjantai 6. helmikuuta 2015

Kirjanmerkki

Edellisessä työpaikassani oltiin hyvin selvillä suosikkiharrastuksistani ja sain läksiäislahjaksi mm. Design Ihania -kirjanmerkin, joka osoittautui tosi toimivaksi. Versioin idean muutamaan joululahjaan.






Tilasin Nappikauppa Punahilkasta värillisiä kuminauhoja - en löytänyt netistä kolmea senttiä kapeampina sen värisiä kuin olisin halunnut. Sentti - puolitoista olisi ihanteellinen leveys. Haastavinta hommassa oli saada kuminauha ja koristeet pitävästi mutta siististi kiinni toisiinsa.


Koristekukat virkkasin yksinkertaisina terälehtinä kiristettävään lankalenkkiin (3 kjs + 3 pp + 3 kjs + ps). Keskelle laitoin napin.


maanantai 2. helmikuuta 2015

Prinsessasynttäreiden ohjelmaa

Saimin synttärit on ollut aina mun vuoden pahimmat kaksi tuntia. Viimeisen puoli tuntia katson kelloa minuutin välein ja haaveilen hetkestä, jolloin talo on tyhjä ja tolkuton melskaaminen on ohi. Niinpä varauduin Sennin ekoihin kaverisynttäreihin aukottomalla ohjelmapaketilla.

Herkuttelun jälkeen Saimi veti pikkuprinsessoille aarteenetsinnän, jota varten tehtiin Saimin kanssa etukäteen rata ja aarrekartta.

Prinsessat mm. kävelivät tähtiportista (jouluvalot oviaukossa), ryömivät lumitunnelista (patja kaarena toisessa oviaukossa, valkoinen peitto ja silkkipaperihiutaleet), kulkivat vesiputouksen läpi (kuva alinna) ja etsivät aarrearkun kiiltomatojen luolasta (peitot ruokapöydän päällä, värilliset jouluvalot sisällä).


Aarrekartta on kirjoittamisen ja piirtämisen jälkeen rypistetty, reunat revitty ja maalattu molemmin puolin kellastuneen näköiseksi vesiväreillä. Tein aikanaan Saimin synttäreille samanlaisen kartan ja se on ollut niin suosittu tyttöjen leikeissä, että alkaa olla jo aika hapero.

Aarrearkusta tytöt löysivät kartongista tehdyt kruunut ja pussillisen tarratimantteja, joilla jokainen sai tuunata kruununsa. Onginnasta tuli vielä prinsessatarroja, jotka Senni liimaili omaan kruunuunsa synttäreiden päätyttyä. Hileet laitoin kruunuihin etukäteen, liimahan ei olisi kuivunut synttäreiden aikana.


Rataan ja askarteluun pikkuväki suhtautui hartaan innostuneesti ja mä olin aivan hämmentynyt, kun kukaan ei juossut eikä kiljunut ja kaikki tekivät mitä pyydettiin ekasta ehdotuksesta. Jaa-a, tällaistakin voi siis olla...

Olin varautunut myös siihen, että kotiin lähdön hetkellä prinsessat asettuvat poikkiteloin. Saimin synttäreiltä melskaavan porukan sai aikoinaan piiloistaan vain sillä verukkeella, että kotiinlähtijä pääsee onkimaan, kun ulkovaatteet on kenkiä lukuunottamatta päällä. Niinpä rispaantunut vesiputous-ongintaverho kaivettiin naftaliinista näillekin synttäreille.


Oon leikannut ongintaverhoon pari Mummon vanhaa silkkipaitaa suikaleiksi. Yläreunassa on kuminauha nauhakujassa. Tein verhoon uudet kalat Sennin kanssa softiksesta ja timanttirasia-askarteluista ylijääneestä hilekimalleliimasta.