sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Nukketeatteri

Sain vihdoin kesällä toteutettua pitkään suunnittelemani nukketeatterin.

Papan ehtymättömistä varastoista löytyi kolme vaaleankeltaista maalia hilsehtivää ikkunanpokaa ilman laseja. Kun paikallisesta kierrätyskeskuksesta oli löytynyt edellisenä päivänä samanväriset pyyhepitsit ja vaaleansinipallollinen verhokangas, palikat alkoivat olla kasassa.

Pappa kiinnitti kehykset toisiinsa ruosteisilla saranoilla ja antoi laudanpätkän ja pari patikkaa. Mies sahasi ja hioi laudanpätkän ja taisteli sen ansiokkaasti patikoiden avulla nukketeatterin estradiksi.

Nidoin verhokankaan ja vanhan lakanan palan kehyksiin ja pyyhepitsit estradin somisteeksi. Mies kiinnitti vielä vanhasta puuvajasta löytyneet puolikaaret koristeeksi. Niihin voisi joskus taiteilla nukketeatterin nimen.

Käsin tehtyjä käsinukkeja olen kerännyt kymmenisen vuotta sitten Tallinnassa käydessä. Vanhassa kaupungissa oli pieni puoti, jossa myytiin käsin tehtyjä uniikkeja leluja. Tytöt ovat myös saaneet käsinukkeja lahjaksi, joten teatterissa riittää henkilökuntaa.

Nukketeatterin ensiesityksen aiheena oli meidän suvun mökkielämä ja jokaiselle vakimökkeilijälle (9 hlö) löytyi oma luonteenomainen eläinhahmonsa. Esityksessä Pappa-karhu nakutteli vasarallaan yhtä nurkkaa, kunnes joku suvun naisista kiljui rakentamaan seuraavaa projektia toisaalle. Varsin todenmukainen esitys siis.

Sydämen muotoiset patakintaat

Virkkasin mökille sydämen muotoiset patakintaat. Mies kokkailee käytännössä aina kesäkeittiössä, grillillä tai nuotiolla, joten sisällä sähköhellan tuntumassa voi hyvin olla meille tytöille sopivat hömppärukkaset.


Yhteen kintaaseen tarvitaan hieman kättä isompi sydän ja kaksi sydämen puolikasta. Virkkasin osat sydämen kärjestä ylöspäin leventäen aina reunassa. Puolikkaissa levensin tietenkin vain toisessa reunassa. Yläkaarissa taas kavensin.

Koska omat näppini eivät ole pahemmin keittiössä päässeet parkkiintumaan, kaipaan paksuja uunikintaita. Siksi tein tarttumakohtiin sisäpuolelle fleecestä vahvikkeet.

Tämänkin projektin kanssa kävi vanhanaikaisesti: koska ostan matskut melkein aina kirppikseltä, langan määrä on rajallinen ja yleensä se loppuu kesken just ennen kuin saan homman valmiiksi. Mistään normaalista lankakaupasta ei tietenkään ole enää saatavilla samaa, usein vyötteen perusteella aivan aataminaikuista lankaa, joten on kikkailemalla on pärjättävä.

Tällä systeemillä on myös  ostettava kirppiksiltä aina kaikki vähänkin kelvolliset langat. Tälläkin kertaa siitä oli apua ja kätköstä löytyi tismalleen samaa pehmoista ja paksua lankaa luonnonvalkoisena. Sain siitä yhden puuttuvan puolikkaan, södet piparkakkureunukset etu-ja takakappaleiden yhdistämiseen ja vielä ruusut peittämään vähän kömpelön näköistä yhdistymiskohtaa alakärjessä.

Sain inspiksen näihin patakintaisiin siitä, että kirppikseltä löytämäni langan väri oli sama kuin mökin tuvan tapetin kuviossa. Mietin mitä voisin tehdä langasta mökille. Olin nähnyt jossain sydämen muotoiset ommellut patakintaat ja arvelin langan riittävän niihin.  Virhearvio, mutta ihan kivat ja käyttökelpoiset niistä tuli.