En vain muistanut sitä, että vastasyntynyt tarvitsee tukea ihan eri tavalla kuin muutaman kuukauden ikäinen rutinoitunut huippuimuri. Kuitenkin tällainen pikkuinen onnistuu vääntelehtimään ja kiemurtelemaan epämääräisen tyynykasan altaan hyvinkin helposti.
Donitsin kaavaa en enää löytänyt, mutta netistä löytyi ohje tällaiseen häränsarvi-malliin.
 |
| Nauhaa ja tarpeeksi iso kankaan pala päälliseen löytyi onneksi varastosta, sisätyynyn tein vanhasta lakanasta. |
Tässä mallissa erikoista on nuo sarvet, ne menevät minulla selän taakse. Ohjeen mukaan niihin voisi laittaa nauhat, jotka voi sitoa selkäpuolella yhteen. En oikein tajua miksi. Vai imettääkö joku seisaallaan tai kävellessä..?
Pienikokoisen äidin (koko 38 tai alle) kannattaa pienentää ohjeessa mainittua "sarvien" välistä aukkoa (33 cm). Minullekin se on aika iso, vaikka raskausvatsaa on viikko synnytyksen jälkeen vielä jäljellä. Donitsimalli oli tässä mielessä kätevämpi, sitä pystyi päistä lyhentämään helposti vatsan pienennyttyä.
Aukko olisi mielestäni parempi enemmän pyöristettynä, koska lapsen pää osuu juuri kulmien kohdalle ja putoaa helposti kulmakuoppaan.
Vaikeinta imetystyynyn tekemisessä on sen täyttäminen styroxrakeilla. Sähköiset ja kevyet rakeet karkaavat aikas vilkkaasti ympäri kämppää. Hommaan kannattaa pyytää toinen käsipari avuksi ja pitää kaikkiruokaiset taaperot loitolla tapahtumapaikalta. Askarteluhullulle eskari-ikäiselle pallojen keräily tuotti hetkellisen onnenhuuman :)
Tyyny muuten kannattaa jättää melko löysäksi, jotta sen saa muotoutumaan vartalon ympärille. Jouduin poistamaan varmaan neljä litraa rakeita ensimmäisen yrityksen jälkeen - ja jos vatsan kohdalta vielä hoikistun (toivottavasti!), joudun toistamaan tempun, jotta tyyny toimii.
Katso imetystyynyn ohje Huvitutti-sivuilta.
Imetyksen päätyttyä rakeet ja mahdollisesti kankaatkin voi kierrättää esimerkiksi saunatyynyihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti